En tiedä miksi hevosen selästä on aina pakko ottaa kuvia, silläkin uhalla että puhelin ja hanskat lentävät mäkeen kun jotain yllättävää tapahtuu kesken kuvauksen. Ja ne hevosen korvat, ne pitää näkyä maiseman edessä, tietenkin. Eikä tämä ole ollenkaan minun yksityinen pakkomielteeni, vaan tuntuu olevan aika yleistä. Mutta onhan se nyt niin kivaa olla hevosen kanssa liikenteessä aurinkoisena päivänä, ja jotenkin ne ihan tavalliset peltomaisematkin näyttävät kivammilta kun edessä näkyy hevosen korvat, jotka muuten ovat mielestäni kauniita, samoin kuin monien muidenkin eläinten kuuloelimet, esimerkiksi vuohilla korvat ovat todella sirot ja viehättävät. Ihmisillä on sitten jotkut ihme ruttukoukerot.. No mutta tamman möhköfanttius lisääntyy koko ajan, vielä menee vatsavyöt kiinni ja päivisin uskalletaan välillä liikenteeseen. Pimeässä ja sumussa ei lähdetä mihinkään, kun auringonpaisteisessakin ojassa voi jo vaania joku... Niin ja muuten, tämä kuvanottovimma tulee kärryillä istuessa myös, silloin maisemaa vaan yleensä hallitsee silkkikorvien sijasta pyöreä takapuoli ja tuuhea häntä.
luonnoksia
keskiviikko 8. helmikuuta 2017
Liikkuvatko möhköfantit keskellä aurinkoista päivää?
En tiedä miksi hevosen selästä on aina pakko ottaa kuvia, silläkin uhalla että puhelin ja hanskat lentävät mäkeen kun jotain yllättävää tapahtuu kesken kuvauksen. Ja ne hevosen korvat, ne pitää näkyä maiseman edessä, tietenkin. Eikä tämä ole ollenkaan minun yksityinen pakkomielteeni, vaan tuntuu olevan aika yleistä. Mutta onhan se nyt niin kivaa olla hevosen kanssa liikenteessä aurinkoisena päivänä, ja jotenkin ne ihan tavalliset peltomaisematkin näyttävät kivammilta kun edessä näkyy hevosen korvat, jotka muuten ovat mielestäni kauniita, samoin kuin monien muidenkin eläinten kuuloelimet, esimerkiksi vuohilla korvat ovat todella sirot ja viehättävät. Ihmisillä on sitten jotkut ihme ruttukoukerot.. No mutta tamman möhköfanttius lisääntyy koko ajan, vielä menee vatsavyöt kiinni ja päivisin uskalletaan välillä liikenteeseen. Pimeässä ja sumussa ei lähdetä mihinkään, kun auringonpaisteisessakin ojassa voi jo vaania joku... Niin ja muuten, tämä kuvanottovimma tulee kärryillä istuessa myös, silloin maisemaa vaan yleensä hallitsee silkkikorvien sijasta pyöreä takapuoli ja tuuhea häntä.
Tunnisteet:
Aurinkoinen päivä,
Hevosjuttuja,
Möhköfantti,
ratsastus,
Suomenhevonen,
Talvi,
Tamma,
tukka sekaisin,
varjot,
varsamaha
lauantai 28. tammikuuta 2017
Arkikuvia
| On valoisa hämärä ja pimeä hämärä. Tänään oli vain jälkimmäinen. |
| Iltatalli |
| Pitää ehkä pikkuisen lämmittää.. |
| Nastakengät on kivat. Vaatteet olisi voinut vaihtaa. |
| Turvakärkiset kumpparit puuttuu valikoimasta. |
| Tuli |
| Tuleeko juoksevaa vettä? |
| Muistin pestä pyykkiä. |
| Joko saa pellit kiinni? |
maanantai 23. tammikuuta 2017
Uskomaton muodonmuutos
Ainakin tammalla maha muuttaa muotoaan, syksyinen heinämaha on vaihtunut tasapaksuksi varsamahan aluksi. Katsotaan kauanko menee minkään vehkeen vyö kiinni. Lisäksi jotain ihmeellistä vaikuttaisi tapahtuneen eli tamma tuntuu rauhoittuneen, en tiedä pitäisikö tätä edes sanoa ääneen ettei tule takapakkia.. Tietysti sen kanssa on nyt puuhattukin aika paljon ja liikutusta on saatu lisättyä, mutta pääasiallisesti tämä muutos jonka olen aistivinani tapahtui sen jälkeen kun tamma sai luokkakaveriltani kraniosakraaliterapiahoidon. Seuraavana päivänä sen ilme vaikutti siltä että "mitä ihmettä minulle oikein tapahtui?" ja sittemmin ollaankin tehty ihmeitä, esimerkiksi kuljettu rauhallisesti portista vaikka vieressä isäntä purkaa traktorista puukuormaa.
Mutta vielä siitä varsasta, musta tamma minulla on ollut toiveissa, mutta täytyy sanoa että kyllä tämmöinen punainenkin aika hieno olisi! Ja hevosvalokuvaus onnistui taas aivan upeasti kuten näkyy.. (vertaa "Poni tuli syliin").
Mutta vielä siitä varsasta, musta tamma minulla on ollut toiveissa, mutta täytyy sanoa että kyllä tämmöinen punainenkin aika hieno olisi! Ja hevosvalokuvaus onnistui taas aivan upeasti kuten näkyy.. (vertaa "Poni tuli syliin").
Tunnisteet:
Hevosjuttuja,
hevosten värit,
kraniosakraaliterapia,
lähikuvat,
Suomenhevonen,
Tamma,
varsamaha
lauantai 21. tammikuuta 2017
Den stora kölden
Tänä vuonna se taisi olla siinä tammikuun alussa kun Jäärouva meni ohi, viides ja kuudes päivä, liekö tulee enää tänä talvena takaisin. Pikkueläimet säilyivät meillä hengissä mutta talotekniikalla otti vähän koville.
Tunnisteet:
jää,
Maisemia,
pakkanen,
sininen taivas,
Talvi
maanantai 9. tammikuuta 2017
Poni tuli syliin
Olin päättänyt ottaa ponista pari kuvaa että muistaa sitten minkä värinen se on tänä talvena ollut, kun ensi talvena se on kuitenkin jo eri värinen. Ja kun siinä on kaikkia hauskoja yksityiskohtia, niin kuin tuo ihana pilkku hännän juuressa, jonka sainkin kuvattua kun menin ovelasti ruoka-aikaan yrittämään uudestaan. Sain ekallakin kerralla jotain kuvia kyllä, mutta muutamassa poni ehti täysin kadota ja kuvattavaa kohtaa en enimmäkseen saanut ihan tarkasti itse valita.. Oli lähikuvapäivä!
Tunnisteet:
Armas-poni,
Hevosjuttuja,
hevosten värit,
lähikuvat,
ponit,
Welsh-ponit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)