Kaksi viikkoa ja tissit

Tamma ei ole ollenkaan niin valas kuin odotin sen olevan näin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Joka kerta se näyttää isommalta kyllä, kun muutaman päivän välein näkee. Maitorauhaset alkavat turvota. Otin elämäni ensimmäisen tissikuvan, ne ovat sosiaalisessa mediassa varsin suosittuja. Melkein lähetin sen vahingossa jollekin, vaikka piti vaan näyttää sitä asiantuntijalle. Taidan jättää hännänaluskuvat väliin. Näin jo kaksi kertaa unta varsomisesta. Molemmissa varsa oli jo pystyssä,  mutta toisessa huomasin sitten että varsa onkin kuollut ja toisessa unohdettiin kokonaan vahtia jälkeiset. Viimeksi kun oli ongelmia ollut niiden kanssa. Pikkuinen musta varsa oli molemmissa. Saas nähdä.

Minotaurus?

Onko herkkuja?

Rahnuta tissejä!

Tissikuva.

Edit: Heti varsan syntymän jälkeen otin vahingossa mielestäni aika pätevän tissikuvan. Varsa oli musta mutta ei mikään pienen pieni eikä varsinkaan kuollut, se oli tunnin ikäisenä jo varsin terhakasti pystyssä ja hyvin pian tehokkaasti tissilläkin.

Liikkuvatko möhköfantit keskellä aurinkoista päivää?

En tiedä miksi hevosen selästä on aina pakko ottaa kuvia, silläkin uhalla että puhelin ja hanskat lentävät mäkeen kun jotain yllättävää tapahtuu kesken kuvauksen. Ja ne hevosen korvat, ne pitää näkyä maiseman edessä, tietenkin. Eikä tämä ole ollenkaan minun yksityinen pakkomielteeni, vaan tuntuu olevan aika yleistä. Mutta onhan se nyt niin kivaa olla hevosen kanssa liikenteessä aurinkoisena päivänä, ja jotenkin ne ihan tavalliset peltomaisematkin näyttävät kivammilta kun edessä näkyy hevosen korvat, jotka muuten ovat mielestäni kauniita, samoin kuin monien muidenkin eläinten kuuloelimet, esimerkiksi vuohilla korvat ovat todella sirot ja viehättävät. Ihmisillä on sitten jotkut ihme ruttukoukerot.. No mutta tamman möhköfanttius lisääntyy koko ajan, vielä menee vatsavyöt kiinni ja päivisin uskalletaan välillä liikenteeseen. Pimeässä ja sumussa ei lähdetä mihinkään, kun auringonpaisteisessakin ojassa voi jo vaania joku...  Niin ja muuten, tämä kuvanottovimma tulee kärryillä istuessa myös, silloin maisemaa vaan yleensä hallitsee silkkikorvien sijasta pyöreä takapuoli ja tuuhea häntä.

Uskomaton muodonmuutos

Ainakin tammalla maha muuttaa muotoaan, syksyinen heinämaha on vaihtunut tasapaksuksi varsamahan aluksi. Katsotaan kauanko menee minkään vehkeen vyö kiinni. Lisäksi jotain ihmeellistä vaikuttaisi tapahtuneen eli tamma tuntuu rauhoittuneen, en tiedä pitäisikö tätä edes sanoa ääneen ettei tule takapakkia.. Tietysti sen kanssa on nyt puuhattukin aika paljon ja liikutusta on saatu lisättyä, mutta pääasiallisesti tämä muutos jonka olen aistivinani tapahtui sen jälkeen kun tamma sai luokkakaveriltani kraniosakraaliterapiahoidon. Seuraavana päivänä sen ilme vaikutti siltä että "mitä ihmettä minulle oikein tapahtui?" ja sittemmin ollaankin tehty ihmeitä, esimerkiksi kuljettu rauhallisesti portista vaikka vieressä isäntä purkaa traktorista puukuormaa.

Mutta vielä siitä varsasta, musta tamma minulla on ollut toiveissa, mutta täytyy sanoa että kyllä tämmöinen punainenkin aika hieno olisi! Ja hevosvalokuvaus onnistui taas aivan upeasti kuten näkyy.. (vertaa "Poni tuli syliin").

Sain yhteen kuvaan melkein koko hevosen kun se oli kiinni. Tässä me ollaan lenkiltä tulossa, tukka sekaisin mutta ei se mitään kun ei säikytty edes tippuvia räystäitä! Yleensä toinen meistä on pitänyt semmoisiakin aika uhkaavina..