Parahultaisia puutarha-apulaisia

Kai se kevät viimein kunnolla on saapunut, seljan kukat ainakin ovat jo tulollaan ja pionit pilkistelevät. Pioneita ja ruusupenkkiä olen hoitanut ihan itsekseni, mutta mustaherukkapensaiden herättelyyn sain reipasta apua kanasilta. Alustat pöyhittiin ja lannoitettiin, oksat tuettiin, ja viimevuotiset elämänlangat saivat kyytiä, jospa ne tänä vuonna saataisiin yhdessä pidettyä vähän paremmin aisoissa.

Iltapäivällä taivas kirkastui

Tänään oli pitkä päivä ja vielä jatkuu, aamusta heti mentiin "maatalouslomittamaan" kaverin tilalle, siellä rakennettiin myös ankoille uusia olotiloja ja tihkusateessa odoteltiin teurastajaa pukille, jonka elämä sitten päättyikin nopeasti ja siististi.

Sen jälkeen oli vuorossa vähän lautojen purkua vanhasta ladosta, aurinkokin näyttäytyi eikä kaatunut lato niskaan. Illalla vielä karitsojen imetyttämistä tiedossa, kun niiden äiti ei oikein ymmärrä mitä sen pitäisi tehdä ja maitoakin tulee vähän heikosti. Onneksi Lahja-vuohelta sitä riittää niin karitsat saavat sieltä vähän täydennystä!

Ja eläinteema ei ota tästä blogista hälventyäkseen, pakko laittaa vielä yksi kuva hiljattain kuoriutuneista juoksuankan poikasista jotka näin tänään ensimmäistä kertaa!

Kiirettä pitää kanatilallisella

Ei täällä mitään blogia ehdi pitää kun kaikki aika on mennyt kanalan rakentamiseen! Sitäpaitsi ennen sitä varsinaista rakentamista oli kaikki se pitkällinen ajatustyö, puhumattakaan siitä että aviomies piti saada uskomaan että minun kanalanrakennussuunnitelmani ei tarkoita sitä että hänen täytyy rakentaa kanala.

Ajatustyö koostui lähinnä seuraavista aiheista:

-Miten rakentaa kanala mahdollisimman halvalla, eli mielellään suurimmaksi osaksi jo olemassa olevista aineista.

-Miten saada siitä huolimatta kanalasta toimiva ja nätti.

-Mikä on ylipäätään semmoinen koko kanalalle, jonka pystyn vielä toteuttamaan ja joka pysyy hyvin lämpimänä, mutta jossa kanoilla olisi kuitenkin riittävästi tilaa.

-Miten naapurilta kahvipaketilla ostetun kanaverkon pätkän saa riittämään 5-6 neliömetrin kanahäkkiin, jotta kanoilla on tarpeeksi jaloittelutilaa ennen kuin pääsevät ihan vapaiksi kanoiksi.

Ajatustyön päätyttyä sain onneksi kaksi innokasta (?) apulaista kylään, ja niinpä kanalan harjakaisia vietettiin jo samana päivänä kun varsinainen rakennustyö aloitettiin. Nyt kanalassa on jo kolme asukkiakin, kukko Gustav ja kanat Kukka ja Markiisi. Kanalan ulkopintojen viimeistelemättömyys ei näytä kanarouvia haittaavan, koska munia tulee varsin tiuhaan tahtiin. Gustav on kovasti ottanut jo kieuntataidoissa mittaa naapurin moottorisahasta, ja toivottavasti pian saadaan kanala ihan kunnolla esittelyvalmiiksi asti. Kattopellit odottavat tuossa pihalla..