Laumaelämää

Olisi olut niin kiva saada villejä laukkavideoita lauman yhdistämisestä mutta siinä kohti kun sain kädet vapaaksi porteista ja kameran esiin niin laumamme oli jo melkolailla asettunut, nämä kaikki kun ovat enemmän ja vähemmän tuttuja keskenään jo ennestään. Toto oli onnellinen kun tapasi taas tammaihastuksensa mutta narskutteli vielä hampaitaan varuksi, ihan pieni varsa tässä vain.. Harmonian lisäksi lauma on hauskan näköinen, monivärinen ja -kokoinen.

Ponin uudet ystävät

Armas-poni on innostunut lehmien lapsista, se lähtee aina välillä yksinään tarhan takamaille niitä tervehtimään muun lauman syödessä. Armas saa lehmiltä aika paljon pusuja ja ilme on välillä vähän epäilevä, mielipide on ilmeisesti vähän kahtiajakoinen, mutta se antaa niiden nuolla. Jonkin ajan päästä Armas lähtee pois ja lehmät ryhtyvät omiin leikkeihinsä.

Kissa-Kasimirin äiti ja pikkuponit eli eräänlainen jännityskertomus

Tämän kissan saa ovelasti salakuljetettua tarhaan koska se keikkuu olkapäillä muutenkin koko ajan..

Älkäätten huoliko sillä tällä tarinalla on melko onnellinen loppu, vaikka se jännittävä onkin. Kissa-Kasimirin äiti on nimittäin aika rohkea ja sosiaalinen katti, ja Toto, meidän urhea suomenhevosvarsamme, oli tallissa aivan kauhuissaan kun tämä kissa yhtäkkiä ponkaisi sen nenän eteen karsinan reunalle. Sitten kun ponikaveri oli mukana kissaa uskalsi katsella vähän lähemminkin, mutta vähän piti vielä pompata karkuun kun kissa hyppäsi alas ruokintakipon reunalta. Epäilyttävä tapaus. Armas sen sijaan ei niin välittänyt vaikka sai kissalta vähän pusuja ja tassun täppäyksiäkin. Toton mielestä kissa oli vähemmän pelottava kun se katsoi pois päin.

Armas ja Toto

Armas, suuri orhi

Taitaa tammalla kiimaa pukata kun kaksivuotiasta ruunaakin näin irvistyttää:

Joko riittää?

Eikun vielä pitää jatkaa..

Ja vielä vähän:

Kauempana pitää ponin tyytyä jälkiä haistelemaan, tamma ei varsan takia päästä lähelle.

Armas armastelee