Olinpa eräänä syyskuun iltana eli eilen pitkästä aikaa verkkoja hakemassa, serkkusien kanssa, ja auringonlasku oli mitä upein. Vaan onneksi oli rannassa odottelemassa tottuneempia käsiä setvimään tiukkaan solmiutunutta ahventa verkosta, varsinkin kun palattuamme alkoi olla jo hiukkasen pimeääkin!
Loppu hyvin kaikki hyvin, ahven irtosi ja paistettiin kavereidensa kera kunhan serkkuset ne puhkoivat eikä itse tarvinnut pimeässä sitäkään miettiä, verkkokaan ei liene kovasti rikkunut ja se auringon lasku todella oli aika ihana. Luksusreissu!
