Meidän kahdesta kilistä toinen matkusti uuteen laumaan lypsykutuksi. Alkumatkasta eväät olivat niukat, mutta onneksi pysähdys Mervin luona korjasi tilanteen ja loppumatkasta pienen kutun ei tarvinnut nähdä nälkää! Laumaan Papu solahti melko eleettömästi, hiukan ehkä yllättäin, yleensä kun sillä oli tapana ilmaista mielipiteensä melko kiivaasti. Kyselin vielä kuulumisia myöhemmin ja sain kuulla että Papulla on uusi bestis, toinen pieni kuttukili nimeltä Pusu! Papu ja Pusu kuulostaa melko pätevältä kaksikolta, joten eivätköhän ne jatkossakin pärjäile hyvin!
luonnoksia
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilit. Näytä kaikki tekstit
perjantai 27. heinäkuuta 2018
sunnuntai 6. toukokuuta 2018
Vuohilasten leilkkipuisto
Parin viikon takaisia kilikuvia sain vihdoin käytyä läpi, silloin meillä purettiin ulkoa pöytä ja penkit pois kaivinkoneen tieltä, ja kilien mielestä tästä syntyi aivan paras leikkipuisto, liukumäki ja kaikki! Nyt kilit ovat jo ainakin tuplanneet kokonsa, eivätkä mahdu enää kaikista leikkipuiston tunneleista, uskomaton kasvuvauhti!
Tunnisteet:
Aurinkoinen päivä,
kevät,
kilit,
leikkipuisto,
liukumäki,
vuohet
sunnuntai 8. huhtikuuta 2018
Kilit ulkoilevat ensimmäisen kerran ja tapaavat villakoiran
Käytiin tänään iltapäivällä kun oli lämmin aurinkoinen hetki Villakoira-Hifin kanssa kysymässä lähtisivätkö neljän päivän ikäiset kilit Suru ja Papu ulos leikkimään. Hifi oli niin kovasti odottanut tapaamista jo monta päivää että ihan tärisi innosta. Kilit vähän ensin katselivat että mikäs paikka tämä on mutta aika nopeasti uskaltautuivat ulos juoksentelemaan, koirakaan ei kovasti jännittänyt, ehkä se oli niiden mielestä sopivasti samankokoinen vipeltäjä!
Tunnisteet:
Aurinkoinen päivä,
Hässäkkä,
kevät,
kilit,
Suru ja Papu,
Villakoira-Hifi,
vuohet
perjantai 22. huhtikuuta 2016
Korpialhon kevätmuoti
Ensin satoi mutta sitten tuli hetki oikein hyvää kutunulkoilutussäätä, ja maalla asuessa on se hyvä puoli että ulos voi rynnätä ihan vaikka kesken lepopäivän pukeutumatta sen kummemmin. Nyt taas sataa, mutta onneksi ennen sadetta Hilja-kilikin ehti käydä harjoittelemassa narussa kulkemista. Pitää ehkä harjoitella vielä vähän lisää.
Nyt pitäisi sitten vaan hakea blogille sponsoreita kun on näin hienoa tuotesijoittelua ja upeaa tyylivinkkiä tarjolla! Tosin en lähtisi etsimään juuri noita hihnoja enää Agrimarketista, ei nimittäin ole ihan uusia nämä hankinnat.. Sitäpaitsi Agrimarketkin taitaa pikkuhiljaa olla historiaa.
Ps. Leggingsit ovat kuvaajamme Erkin mukaan hienon ja kalliin näköiset.
Nyt pitäisi sitten vaan hakea blogille sponsoreita kun on näin hienoa tuotesijoittelua ja upeaa tyylivinkkiä tarjolla! Tosin en lähtisi etsimään juuri noita hihnoja enää Agrimarketista, ei nimittäin ole ihan uusia nämä hankinnat.. Sitäpaitsi Agrimarketkin taitaa pikkuhiljaa olla historiaa.
Ps. Leggingsit ovat kuvaajamme Erkin mukaan hienon ja kalliin näköiset.
| Kuvauspaikaksi valikoitui tarkan harkinnan jälkeen ojanpenkka. Siellä oli nimittäin Lyydian mielestä jotain herkkuja tulollaan. Kylpytakki kuvausrekvisiittaa. |
| Hienot legginsit: Tokmanni. Kumisaappaat: Kuru, muistaakseni Jyväskylän Prismasta.
|
| Lyydian naru: Agrimarket |
| Hiljan panta on Lyydian vanha, alunperin se taisi olla S-marketista. |
lauantai 26. maaliskuuta 2016
Aitojen takana ja niistä ulkona
Naapurin porokoira-parka ei ymmärtänyt että miten voi olla mahdollista että tulen ilman hänen pientä villakoira-tyttöään kylään, haaveilevasti Armas itki aidalla tuijotellen meille päin eikä ollenkaan huvittanut mitään muita asioita pihalla toimittaa. Aamupäivä tuntui sen verran lämpimältä että koirantarkistusretkeltä kotiin palattuani päätin päästää kaikki vuohet päiväksi tarhaan, ensin piti vaan isoimmat aukot tukkia ja sitten päästiin jännittämään että pysyykö Hilja jo aidoissa. Pysyi se, taitaa olla jo iso vuohi!
Käytiin me sitten Hifin ja vuohien kanssa myös vapaana juoksentelemassa metsässä, ettei koko aikaa tarvinnut aidoissa olla. Lydia varsinkin himoitsee kaikkia herkkuja mitä metsästä löytyy eikä aina meinaa edes pysyä muiden matkassa niitä etsiessään, ja kili tietysti seuraa perässä karkuteille. Leivän palaset taskussa hillitsevät onneksi näitä karkumatkoja hyvin tehokkaasti. Kissa-Kasimir ei päässyt lainkaan mukaan retkelle sillä myös kanat olivat ensimmäistä kertaa tänä keväänä aidoista ulkona enkä halunnut niille mitään ylimääräistä häiriötä, Gustafilla riitti puuhaa kun vahti taivaita ettei vaan haukka pääse hänen kanasiaan yllättämään. Onneksi oli aika harmaa ja pilvinen päivä eikä haukkoja näkynyt.
Naapureiden palattua kotiin Armas vahvistettiin hyvävointiseksi ja se sai lopulta villakoiransakin kylään. Loppu hyvin kaikki hyvin siis!
Käytiin me sitten Hifin ja vuohien kanssa myös vapaana juoksentelemassa metsässä, ettei koko aikaa tarvinnut aidoissa olla. Lydia varsinkin himoitsee kaikkia herkkuja mitä metsästä löytyy eikä aina meinaa edes pysyä muiden matkassa niitä etsiessään, ja kili tietysti seuraa perässä karkuteille. Leivän palaset taskussa hillitsevät onneksi näitä karkumatkoja hyvin tehokkaasti. Kissa-Kasimir ei päässyt lainkaan mukaan retkelle sillä myös kanat olivat ensimmäistä kertaa tänä keväänä aidoista ulkona enkä halunnut niille mitään ylimääräistä häiriötä, Gustafilla riitti puuhaa kun vahti taivaita ettei vaan haukka pääse hänen kanasiaan yllättämään. Onneksi oli aika harmaa ja pilvinen päivä eikä haukkoja näkynyt.
Naapureiden palattua kotiin Armas vahvistettiin hyvävointiseksi ja se sai lopulta villakoiransakin kylään. Loppu hyvin kaikki hyvin siis!
Tunnisteet:
Hilja,
kanat,
kilit,
Kotitalo,
Metsä,
onnellinen loppu,
porokoira,
Villakoira-Hifi,
vuohet
torstai 17. maaliskuuta 2016
Vuohen logiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)































