Syntymäpäiväongelmia

Syntymäpäivän kunniaksi pääsin autoiluretkelle Vammalaan. Auto piti nimittäin katsastaa. Sen lisäksi että tämä ei ole ehkä muutenkaan ihanteellisin retkikohde, niin kaikki ei myöskään mennyt aivan putkeen.. Mutta koska minulta tilattiin auton katsastusretkestä valokuvakansio, niin tässä tulee! Tosin katsastetusta autosta ei ole yhtään kuvaa...

Ennen kuin lähdettiin hakemaan autoa korjaamolta, jossa se oli että sen voi katsastaa, annoin vuohille vähän pajukerppuja niin kuttukin edes hetkeksi hiljeni. Sillä on kiima ja se vaan huutaa.

Vetelehdin koko aamun enkä sitten ehtinyt syödä aamiaista ennen lähtöä, joten otin voileivän mukaan.

Katsastus meni onnekkaasti, tosin itse olin sillä välin kirpputorilla. Sitten menimme syömään, ja koska en tällä hetkellä saisi syödä viljoja, tilasin annoksen jossa jättikatkaravut eivät olleet friteerattuja, vaikka mieluummin olisin ottanut toiset lisukkeet. No, sain katkaravut silti friteerattuina, kun ensin odotimme ruokaa tosi pitkään. Kiinalainen olut oli kuulemma ihan hyvää. 

Yritimme hakea vettä lähteestä koska meillä on kuivan kesän jäljiltä edelleen vesi poikki, mutta kun Eki sai kanisterin alle, veden tulo loppui. Emme myöskään päässeet tallille varsaa katsomaan, koska auto alkoi keittää. Onneksi Ekin veli oli kotona ja saimme lisää jäähdytysnestettä matkan varrelta. Ja onneksi minulla oli matkaeväsjuoma!

Kotona päätin urheasti vielä yrittää valmistaa syntymäpäiväkakkua. Olen vähän epäillyt uunin lämmönsäädön toimivuutta, ja nyt tiedän että se ei toimi, sillä kakun pinta sitten paloi hetkessä kun laitoin sen uuniin, joten vaikka Eki oli urheasti auttanut minua ja tehnyt parasta valkuaisvaahtoa ikinä, kakusta ei saatu oikein hyvärakenteista, ja pinta piti kuoria pois. Ehkä rumin syntymäpäiväkakku ikinä. 

Matka Japaniin

Yhdeksän ja puoli tuntia lentokoneessa! Ennakkoasetelmien mukaan kramppaan kuoliaaksi ja pitkästyn toisen kerran kuoliaaksi. Mutta ei se sitten aivan niin paha olutkaan, melkein vain. Siperia näytti koneen ilmasta kuvaamana valtavalta ja oli täynnä outoja kuvioita. Mietin vähän että meidäthän pidätetään vakoilusta kun sillä tavalla kuvaavat ja kaikille näyttävät. Pimeääkin tuli, silloin alhaalla ei näkynyt mitään, mutta katselin kuunsirppiä etukamerasta aamunkoittoon asti. Lennolla sai myös hyviä herkkusieniä ja vuohenjuustoa, ja onneksi tajusin tilata japanilaista olutta sillä jouduin täyttämään virallisia maahantulolomakkeita kaksin kappalein ja niiden sisällöstä oli sitten ristikuulustelu perillä. Olisi voinut muuten jännittää.

Illalla sain mahtavia japaniinialaisia jättikatkarapuja Tuhansien metsiköiden katetussa ostoskeskuksessa (Myöhemmässä julkaisussa lisää siitä: Japanilainen hässäkkä), jossa kallein vesimelooni maksoi lähes sata euroa, joten nyt voisi vähän uni tulla silmään siitä huolimatta että aika lailla harmittaa kun hienon väriset sukat jäivät kotiin. Jos jaksaisi sitten huomenna lähteä johonkin Kiotoon tai johonkin kirpputorille. Tai jotain, en minä vaan tiedä, olen yhden yön väliin jättäneenä eräänlaisella ryhmämatkalla, herätys on huomenna aikaisin enkä minä edes oikeasti tiedä missä tämä guesthouse sijaitsee. Terveisiä jostain Osakasta!