En tiedä miksi hevosen selästä on aina pakko ottaa kuvia, silläkin uhalla että puhelin ja hanskat lentävät mäkeen kun jotain yllättävää tapahtuu kesken kuvauksen. Ja ne hevosen korvat, ne pitää näkyä maiseman edessä, tietenkin. Eikä tämä ole ollenkaan minun yksityinen pakkomielteeni, vaan tuntuu olevan aika yleistä. Mutta onhan se nyt niin kivaa olla hevosen kanssa liikenteessä aurinkoisena päivänä, ja jotenkin ne ihan tavalliset peltomaisematkin näyttävät kivammilta kun edessä näkyy hevosen korvat, jotka muuten ovat mielestäni kauniita, samoin kuin monien muidenkin eläinten kuuloelimet, esimerkiksi vuohilla korvat ovat todella sirot ja viehättävät. Ihmisillä on sitten jotkut ihme ruttukoukerot.. No mutta tamman möhköfanttius lisääntyy koko ajan, vielä menee vatsavyöt kiinni ja päivisin uskalletaan välillä liikenteeseen. Pimeässä ja sumussa ei lähdetä mihinkään, kun auringonpaisteisessakin ojassa voi jo vaania joku... Niin ja muuten, tämä kuvanottovimma tulee kärryillä istuessa myös, silloin maisemaa vaan yleensä hallitsee silkkikorvien sijasta pyöreä takapuoli ja tuuhea häntä.
